...Ja väriterapiavillasukkia yhden parin verran. Nämä sai Euran pappa, lankana tuttu 7 veljes, ja puikot kolmepuolikkaat ebenpuiset sukkapuikot. Lankaa kului 150 grammaa, eniten metsänvihreää ja pienet jämät tummanpunaista, mustaa ja petroolinsinistä.

Askartelin tyttären puolesta vielä tänä vuonna pappojen kortit, ja isäkin sai itsetehdyn autokortin, joka valmistui seurakunnan kerhossa. Korttien askartelu oli tosikivaa! Niin kivaa, että sarja jatkunee lähiaikoina.

 Isäinpäivä meni kivasti. Pappat ja isät huomioitiin ja heidän luonaan kyläiltiin. Miehellä oli eka isänpäivä, ja hän sai erikoisaamupalan ja täytekakkua. Otin kuvankin kakusta, vaikken yleensä ota. En ole mikään taitava kakunkoristelija, vaikka minulla onkin monta Ulla Svenskin kakkukirjaa, ja käyn sillointällöin ihastelemassa leivontablogeissa taitavampien aikaansaannoksia. Onneksi saan usein maut kohdilleen, vaikka ulkonäkö laahaisikin noin valovuoden toiveideni perässä. En taida silti laittaa kakkukuvaa tähän, sillä pöytä kokonaisuudessaan näyttää niin villiltä. Kenties kattauksessakin toivomisen varaa? Tänään jatkan vadelmanpunaisen neulomuksen parissa yhdistäen siihen illan elokuvan katselun.