Olen ahkeroinut kauratonttuja ja kolme niistä on jo maailmalla. Laatikossa on monta tonttulakkia ja huivia tikuteltuna, ja torsoja on tyttären huone täynnä. Tonttujen teko on mukavaa! Esittelen tässä kaksi tonttua, joista toisen annoin mummulle käydessämme Kullaalla viikonloppuna, ja toinen meni perhetutuillemme.

Kauratontut syövät tuhottomasti lankaa. Neulon tonttulakit sekä huivit kaksinkertaisesta 7-veljeksestä viisipuolikkaan puikoilla, ja kolmeen tonttuun on uponnut 200 grammaa lankaa. Tämä on kyllä oiva tapa käytellä vanhoja seiskaveikkoja pois kaapeista. Punaista tosin jouduin ostamaan, kun ei sitä kaapeissa tarpeeksi ollut.

Maskusta hankittu pannunalunenkin välttää tonon alla, vaikkei niin tyylikäs olekaan kuin se huopainen. Tämän tontun lakki on tehty 40 silmukalla ja on  paljon parempi kuin prototyypin lakki, joka oli nafti.

Perhetutuillemme lähtenyt tono omasi viininpunaiset ja ruskeat asusteet:

Nämä tonttukuvat ovat hiukan hätäisesti näpsäistyjä ja siksi vähän onnettomia. Löysin laatikoistani toisenlaisiakin Raisu -merkkejä, joissa lukee 'hand made' erikseen kirjoitettuna. Mutta onhan 'käsin tehty'  yhtä hyvä kuin 'käsintehty', eikö vaan?

Askartelin joulukorttejakin, vaikka pikkaisen pakkopullaa ne olivat. Sain kumminkin parikymmentä askarreltua ja lopuille kirjoitin valmiskortit. Helmiäispunaiset ja -ruskeat korttipohjat olivat ihania, vaikkeivat ne oikein kuvissa pääsekään oikeuksiinsa.

Tosi hyväksi tarinaniskijäksi musta ei tänään näköjään ole. Huomatkaa muuten että pääsin eroon mainoksista ja www-osoittenikin on uusi, vaikka vanhallakin perille pääsee. Palaan pian tonttujen kanssa, koska mulla on niitä armeija. Muutamista yksilöistä voisin luopuakin 15 euron komeaan käsityöhintaan.