Yllättäen jopa kaksi virkkausta tällä hetkellä työn alla. Siis mistä lähtien musta on tullut hurja virkkuufani? Kyllähän neulonta edelle kiilaa, mutta myönnettävä se on; virkkauskin on huisin kivaa!

Keskeneräisestä löytyy vaikka muille jakaa. Baijerilais-sukka on jo hautautunut niin syvälle laatikkoon, että hirvittää. Pitää ottaa joku lauantai tiukka mutru huuleen ja projektoida ainakin toinen sukka valmiiksi. Kuvassa auringossa köllöttelee muunmuassa vastavalmistunut vauvan myssy, joka kuuluu edellisen postauksen hameen kaveriksi. Värit vaan näyttävät voimakkaassa auringonpaisteessa hailakammilta kuin oikeasti ovat.  Myssystä tuli kiva, ohje on edelleen siitä toukokuisesta SuuriKäsityö -lehdestä. Lankaa kului vähän, ja aion saada langasta vielä väsättyä pienet puuvillasukat samaa sarjaa. Musta tennesee-lankainen neuletakin takakappale makoilee kuvassa alimmaisena. Näyttää ihan hyvältä, vaikkei tällähetkellä inspiroikaan ihan satana. Vihreästä Nallesta virkkailen vauvanpeittoa ties kenelle niistä lähikuukausina syntyvistä. Sitä teen pääasiassa töissä tauoilla ja kotiinpääsyä odotellessa (se siis etenee hitaasti). Noista kahdesta yhteenvirkatusta keltaisesta palasesta on tuleva kiva kesäkassi, joka sopii uuteen paitaani. On ihan nappiin samaa väriä, lanka ja paita. Tuskin maltan odottaa että kassi on valmis. Reilun viikon päästä perjantaina olisi käyttöä, joten siihen mennessä olisi kiva saada palat kasaan.

Ulkona on merkillisen upeaa, aurinkoisia päiviä ihan putkeksi asti. Kaikennäköistä turhaakin ohjelmaa on tuntikaupalla, joten neuleille ei ole niin paljon aikaa kun haluaisi. Nooh... jospa kesäloma vähän auttaisi, siihen vielä tuskaiset kaksi viikkoa ja päivä. Muhun on iskenyt jokin kesäinspis, sillä neulesuunnitelmia tulvii aivot täyteen. Ei vaan millään ehdi toteuttelemaan samaan tahtiin. Pistelen vaan paperille, ja jään odottelemaan aikaa jolloin on aikaa:).

Lankaostiskeluja olen onnistunut viime aikoina hillitsemään kiitettävästi. Tietysti tuohen puute on suurin tekijä hillittyyn ja epäkaisumaiseen käytökseeni. Ottaisin kumminkin mieluusti vastaan ehdotuksia jostain ylellisestä langasta, jota voisi käyttää hartiahuiviin. Huivia olen ajatellut lahjaksi, ja haluaisin tällä kertaa panostaa johonkin aivan ihananupeaan lankaan. Lempparini Grignascon merinosilkki on tietysti käynyt mielessä, mutta ei vaihtelukaan pahaa tekisi. Jos jollain siis olisi ehdottaa jotain aivan spesiaal buenoa huivilankaa, ottaisin ehdotukset mielenkiinnolla vastaan.