Miksi näiden valmistuminen otti parisen vuotta? En osaa vastata, ja arvoitukseksi tulee varmasti jäämäänkin. Luoviessani tietä keskeneräisten baijerilaisteni luo, törmäsin näihin Nallen -sukuisiin sukanalkuihin. Jostain syystä sukat vetosivat jollain tavalla siellä laatikonpohjalla ja neuloin niihin jalkaosat. Sukat olen tehnyt ottaen mallia vanhoista saapas-sukista, joita pidän töissä syksyisin. Näistäkin tulee strumppolat samaan tarkoitukseen (heh, ehkäpä ihan hyvä, kun saattaisivat sattua vastaantulijoita silmiin, jos olisivat kovin esillä). En oikein osaa sanoa miksi olen edes ostanut kyseisen väristä lankaa, ehkäpä syystä että en ole halunut jumittua tylsyyteen. Nämä ovat oivat väriläiskät kunhan syksy ja hämärä saapuvat!  Kuvassa olen vähän käärinyt vartta kaksinkerroin, mutta pitkinä varret ovat polveen asti... katsotaampas...

Näin... Ja 2oikein-2nurin varsi, ihan perus-sukka kertakaikkiaan. Lankaa kului 170 grammaa, eli toista kerää meni. Kerät olivat eri erää, mistä johtuen jalkuinosista tuli hiukan erilaiset, kuten yläkuvasta näkyy. Ketään se tuskin haittaa, mutta kunhan huomasin.

Tänään on julkineulonnan päivä. Vähän itseänikin houkutteli lähteä Turkuun pistämään puikkoa ristiin. Toisaalta ilma on niin aurinkoinen ja linnunmaidonlempeä, että tunnin istuminen autossa suuntaansa olisi täyttä haaskausta. Ajattelin mieluummin mennä iltapäivästä omalle pihalle kutimen ja kissan kanssa. Orvo-kiskis kun naukuu hetkittäin jopa hiukan kiukkuisesti tuolla oven takana. Olen nyt pari päivää pähkäillyt sen huivilankaongelman kanssa, kunnes sattumalta löysin parikin paikkaa, joista olisi saatavilla ylellisiä silkki-villasekoitelankoja. Wetterhoffilta tilasin värikartan, sekä kiinnitin huomiota Silkkituonti Sorrin upeisiin silkkilankoihin. Pistän siis lankavaihtoehdot hautumaan. Myöskin A Gathering of Lace -kirjasta, joka löytyy omista varastoistanikin, saa jotain lankavinkkiä. Kirjassa esiintyvien lankojen saatavuudesta en sitten tiedä, mutta tilaamalla luulisi onnistuvan vaikka ulkomailtakin.