Mää olen ollu saaristos viime viikon (Isokarilla). Loimailemassa. Lomailemassa. Lomailemassa. Mun elämäni paras kesäloma ikinä. Tosiaan olen saanut rentoutua, kyseessä oli aivojen totaalinollaus. Sunnuntaina alkaa yövuoro ja paluu arkeen. Mutta ei haittaa! Mullahan on takanani elämän paras kesärentoutus. Isokarin saari, hyvä seura, luonto ja ihana rauha (EI kauppoja). Oivoi, tämän kesäloman muistan piiiiit-kään. Tästä siis johtuu viikon kommentointi ja ripittäytymistauko blogeilusta (eihän lomalla kuuluu netti-hässäkät kuvioihin). Mutta asiaan.



Se lanka sitten ihan oikeasti loppus vaikka piti riittää. Pahuksen Novita Cocos. Helmaa pitäisi saada vielä tuollainen 6 senttiä ainakin, mutta luultavasti neulon samantien koko kerän kun joudun sen huomenna VapaaValinnasta hakemaan. Siitä tuleepi varmaan jotakuinkin 10 senttiä. Kuvassa siis komeilee Ylösalaispaita, jonka linkittelen sitten seuraavassa postauksessa kunhan kutale valmistuu. Lomalla olen tuota neuloskellut kiven päällä istuen ja ilmaa haistellen.
Sininen mekko on samassa pisteessä kuin viime kirjoituksessa, eli melkeistä valmis. En vaan viitsinyt ottaa mekkoa Isokarille mukaan, joten siitä johtuu viivytys kuvan kanssa. Lisäksi haluan viimeisen päälle wau -kuvan meikäläisestä ja hameesta, joten filmausta varten on odotettava sopivaa säätä.

Isonkarin tuliaisena toin kassillisen tuoreita käpyjä. Tuoreista kuulemma irtoaa rapsakoita vihreän sävyjä, joten elättelen toivossa, että saisin joitain mahtavia lankoja aikaiseksi. Tällä hetkellä kävyt kelluvat vesiämpärissä ulkona, huomenna aion ottaa ne käsittelyyn. Yhtään lisää kasvivärjättyä (tai mitään muutakaan) lankaa en oikeasti tarvitsisi, mutta pakko tämä on vielä kokeilla. Vihreät kävyt meinaan melkein kävelivät väkisin kassiin, joten eihän niitä tyhjän panteiksi voi jättää. Joku raja se olla pitää...