Pidän siitä. Oikeastaan rakastan sitä:). Tänään aamulla menin malttamattomana kotiinkotiin hakemaan äidin kuvausmestariksi, ja sitten lähdettiin lähimetsään. Ihana kesäinen aamu ja lempimekko päällä. Olen yllättynyt että mekosta tuli näin hieno. Ja tulipa siitä vielä sopivan kokoinenkin (sietikin tulla, sillä laskeskelin tiheyksiä kokonaisen päivän). Myrtilluksen malli on aivan omasta päästäni, ja lopputulos vastaa aika tavalla mielikuvaa joka minulla jo etukäteen oli päässäni. Malli on toteutettu seitsemän veljestä -langasta, keriä meni yllättäen ainoastaan kolme. Puikkoina oli kolmepuolikkaat pyöröt, sekä samankokoinen virkkuukoukku reunapitseissä.



En oikeasti poiminut näitä mustikoita, vaan ne on iskä eilen poiminut. (Kiitos kuvausrekvisiitasta). Pitäisi kyllä lähipäivinä itsekin mennä poimimaan, vaikka kertovatkin että meilläpäin sato on tavallista huonompi.



Voi miten ne Hai-saappatkin sointuu mekkoon. Nämä Hait on ihanat kyllä ilman mekkoakin. Olis ihanaa jos olis monet Hait kaapissa. Sais valita värin fiiliksen mukaan.



Tässä yrittelen malliposeerauksella tuoda mekkoa esille. Ja naama onkin sopivasti valottunut, sillä niinhän ne sanovat että mallin pitää esitellä vaatetta, eikä suinkaan itseään (mä en tietty oo mikään oikea malli, mut kumminki).



On muuten hyviä nämä mustikat. Kesä-aika on siis totaalihuippua. Oli ihan ilo istuksia kuvattavana heinäkuun aamu-auringossa. Myrtillus -mekon nimi muuten juontuu latinan kielestä. Vaccinium myrtillus on suomeksi mustikka, ja siitä nappasin nimen mekolleni, sillä onhan tämä ilmiselvä mustikkametsämekko.
Nyt kun olen saanut esiteltyä mekkoni, tuntuu kuin olisi lapsi lähtenyt maailmalle. Vaikka mihinkäs tämä mekko nyt konkreettisesti minun huomastani lähtisi (ei mihinkään). Jos joku joskus haluaa toteuttaa Myrtillus -mekkoni, voin jossain vaiheessa yrittää ottaa muistiinpanoistani selvää ja kirjoittaa ohjeet kaikkien halukkaiden käytettäviksi. Vähän inha olo nyt on, kun ei ole mitään isompaa neuletta työn alla. Pitänee ryhtyä korjailemaan asiaa pikimmiten. Tällä hetkellä teon alla kämmekkäät, sekä niiden penteleen kasvivärjättyjen lankojen kerimistä (onnitelkaa jos siihen menee alle kuukausi). Olen nyt yrittänyt keriä vähintää kerän per päivä ja samalla teen lankakarttaa itselleni ja äipälle. On sitten kiva jatkossa värjäillä kun on lankakartta apuna sävyn ja kasvin valinnassa. Nyt palailen lauantai-aamupäivän askareisiin ja annan samalla ajatuksen lentää. Ehkäpä saan mietittyä minkä suuremman työn aloitankaan seuraavaksi.  Upeaa kesäpäivää kaikille!