Vähän tyrkky aloitus postaukselle, mutta koittakaa kestää. Kiinnittäkää huomiota ihanasti mekkoon sointuviin helmiin, kivaan kaula-aukkoon, ja ta-daa; ei enää nännien tasolla roikkuvaan empire-leikkaukseen! Kiitos Liisa, että avasit silmäni;). Olin  aluksi jotenkin hassusti jumittunut ajatukseen, että satiininauha on ainut oikea vaihtoehto, vaikkei se nyt sovikaan yhtään villan kanssa. Liisa ehdotti samettinauhaa, mutta mitä löysinkään Euran ainoasta kangasputiikista! Tuommoista neulosnauhaa, joka oikeasti on kuulemma tarkoitettu ommeltavaksi huolittelureunaksi vaikkapaa fleeceen tai sitten kangasneulokseen. Minä löysin sille uusia käyttötarkoituksia ja ompelin käsin kiinni neuleeseen rinnan alle. Miten se saattoi olla noin oikean väristä!?! Minulla ei ole KOSKAAN ollut näin hyvä tuuri kun vastaan on tullut neulekatastrofi. Voih. Ei tämmöistä tuuria voi sattua kelleen.



Poseeraukset taas tuoreena ilman pakkelia juuri töistä tulleena, tukka sekaisin. Pahoittelut! Yritän tuossa semmoista Victoria Beckham -poseerausta. Huulet on ainakin mutrussa... Siihen ne yhtäläisyydet taitaa sitten loppuakin.



Tässä kuvassa helmet näyttävät jotenkin oudosti violeteilta. Ovat kuitenkin viininpunaiset sopien täsmälleen mekon väriin. Tuo rinnan alta kulkeva nauha on takaa solmittavaa mallia. Tällä hetkellä nauhat  riippuvat ehkäpä vähän turhan pitikinä takapuolen päällä. Huomenna ennen juhlintaa ehkä pikkaisen pätkäisen niitä.



Maailmankaikkeuden ehkäpä huonoin kuva. Yritin ujuttaa kuvaan tuota ihanaa ruskeaa kassiani, joka saa luvan osallistua juhlintaan. Samalla yritin pöyhiä tukkaa. Nassu jäi sitten puoliksi pois, kuten kassikin, mutta lisäsin kuvan, jotta näette että kassi rimmaa  hyvin tukkaan värinsä puolesta. Tukka olisi tosi kiva tuollaisena. Ollut nyt siis ponnarilla ja kastunut töissä ja nyt avasin ponnarin. Joten. Maailman tosi on, etten ikinä onnistu väkertämään tuollaista pehkoa juhliin, vaikka kuinka yrittäisin ja raastaisin. Joten. Laitan tukan kiinni.