On Linen sukkalankaa rantautui tänne mulle, kun se oli niiin halpaa ja niiin ihkua. Vaikka ei kannattaisi. Vaikka en tarvitsisi. Olen jäänyt yhtäkkiä oranssi-koukkuun. Sunnuntaina sain Kaijaltakin oranssia lankaa (siitä kyllä pitäisi tulla Britalle toinen villapaita).


Suunnittelua.



Sain töissä äkkinäisen idean villatakkiin. Siis siihen, jonka meinaan säätää itsevärjäämistäni langoista kirjoneuleena. Siitä työstä tulee varsinainen hermojenrepimistyö. Meinaan ottaa kehiin yli kymmentä värisävyä. Idea on mielestäni hyvä ja hieno, kokonaan en ole siis vielä saanut mallia väserrettyä millimetripaperilleni, mutta pääpiirteet on luonnosteltuna (kuvassa takin eräs pieni yksityiskohta). Villatakkia alan vääntämään ehkä jouluna, sillä sitä ei tosiaan taideta tehdä kiireessä taikka hermo piukalla, vaan rauhassa ajan kanssa. Kaikkihan kuitenkin sen tietää että suunniteltu on jo puoliksi tehty, joten saanhan pikkasen olla omahyväisen tyytyväinen;).


Villahame tädille.

Edistyy sekin. Sunnuntaina olin toisen tätini luona juoruilemassa ja neulomassa. Sain mekkoa aika hyvin tehtyä, kyllähän siellä viivyinkin tuntikaupalla. Tänään sain hameosan valmiiksi, mikä oli työn isotekoisin osuus. Lähipäivinä koko mekko valmistunee, jos mitään yllättävää ei tapahdu.


Arvoitus.



Kuva lähiaikoina valmistuneesta, vielä täällä esittelemättömästä neuleesta. Mikä työ on, ja mistä materiaalista? Oikein vastanneiden viitseliäiden joukosta arvon voittajan, jolle on tiedossa mukava pieni palkinto. Syksyn kunniaksi:).