Tiedättehän ne pirulliset firmat netissä, jotka myyvät  nimikointinauhoja sikahintaan, ja joihin itsekin olen aikoinaan sortunut. Tottakai tiedätte, mutta jokaisen joka on lukenut Hipun omien merkkien teko-ohjeen, ei luulisi lähtevän tilaushommiin. Kun mies osti vähän aikaa sitten meille uuden tulostin-monitoimivehkeen, ja minä sain hankittua kuvansiirtopaperia, ei ollut mitään esteitä yritykselle. Siispä ryhdyin hommiin! Piirsin Paintilla Silkkilammas-logon ja sijoitin mieluisat tekstit kuvan viereen.Tämän jälkeen kopioin sivun täyteen vastavalmistuneita logokokonaisuuksia Wordin puolelle, käänsin kuvat peilikuvaksi ja testisivun jälkeen tulostin täyden sivullisen logoja kuvansiirtopaperille. Leikkasin pari merkkiä irti paperista ja silitin kokeeksi kankaalle, kun en innostukseltani ehtinyt etsimään vino- tai satiininauhaa. Näistä tuli hienot ja ennenkaikkea persoonalliset! Ja näitä voi tosiaan silittää myös satiininauhalle ja mihin vaan, ja pesuakin kestävät. Sit voi tietenkin samalla periaatteella tehdä vaatteisiin vaikka koko- tai pesulappuja.

Hippu on nerokas ja merkkien suunnittelu/toteutus niin palkitsevaa hommaa! Parasta kaikesta on, että työt ovat näiden avulla yksityiskohtiaan myöten itsetehtyjä. Plus että merkkien teko tulee halvemmaksi kuin valmisnauhojen ostelu. Nämä on niin persoonallisiakin, kun voi vaikka jokaikisen silittää eri kankaalle tai nauhalle, eikä tartte pähkäillä miksei pinkkitekstinen lappu oikein passaa okran ja sinapinsävyisen neuletyön kanssa. Mutta siis, tein varmaan itseni selkeäksi. Tehkää näitä!

Hipun lisäksi upea blogi on myös  Eijalla, törmäsin sinne etsiskellessäni yhtä tiettyä Tilda-kaavaa. Olen jokseenkin hurahtanut noihin Tilda-juttuihin, mutta vältän liikaa altistusta, koska aikaa on kumminkin rajoitetusti. Sain avun etsintöihini Eijalta, ja siksi tulettekin pian näkemään pienen ompeluksen, aion tarttua ompelukoneeseen ASAP, kunhan pääsen mummulaan. Oma vanha Singerini kurttuili itsensä ulos luottamuksestani viime kesänä.

Olen maalaillut suuria suunnitelmia ja sadunomaisia haaveita paperille. Aika näyttää toteutuvatko nämä ideat...

Vuoden viimeinen postaus, viimeisin valmistunut työ, kirjoittajan mies, edelleen yhtenä kappaleena oleva kirjoittaja ja blogikissa Oskari. Tapanina unohdin ottaa ylimääräisen lankakerän mukaan kun menimme jouluja viettämään vanhempieni luokse, ja niinpä erään lukunutun lanka loppui aivan kesken iltapäivän.  Matkaa kotiin vanhemmilta on vain rapsakat kymmenen kilometriä, muttei siinä mitään keriä viitsinyt lähteä hakemaan, joten äitini ystävällisesti tarjosi sukkapuikot ja langan sijaistyötä varten. Niinpä tein miehelle uudet lapaset, joista on puhuttu koko syksyn ajan. En ole moniakaan lapasia eläissäni tehnyt, joten olinkin yllättynyt kuinka nopeasti nämä valmistuivat. Muutama päivä ja hopsista! Valmista tuli! Tykkään näistä, vaikka ovatkin simppelit.

MIEHEN PERUSLAPASET 7-VELJEKSESTÄ

Lanka: grafitinharmaa, harmaa ja punainen 7-veikka

Puikot: sukkapuikot nro 3

Ohje: Oman pään mukaan. Loin 40s ja lisäsin 4s viimeisellä

resorikerroksella. Peukalon kohdalla neuloin 6s peukalolangalla.

Peukalossa silmukoita 16s. Kärjessä 4 kavennusta per jokatoinen

kerros, kunnes jäljellä 16s, sitten joka kerroksella kavennukset.

Tänään olin äitini vapaapäivän kunniaksi kyläilemässä ja sain samalla lainata tilkkutyövehkeitä, kuten leikkuria, leikkuualustaa ja viivotinta. Nyt on sitten seuraavan tilkkutyön ainekset neliöinä, aika hempeää tällä kertaa vastapainona edellisille räiskyville väreille. Lahjaksi on tulossa, vaikkei siitä sen enempää. Olen vähän jäänyt koukkuun tilkkuiluun, vaikkei se neulomista voitakaan. Värien yhdistäminen on niin ihanaa!

En ole vieläkään esitellyt kaikkia 2009 valmistuneita, sillä niistä puuttuu kuvat, ja siitä petroolista jakusta ne pahuksen napit. Ne  napit on ensi viikon ohjelmistossa ellen sitten ala jakautua lähipäivinä. Puolitoista viikkoa enää laskettuun, valmiudessa silti jo nyt.  Vuosi 2009 oli hieno, elämäni hienoin! Toivottavasti ensi vuodesta tulee myös onnistunut ja onnellinen. Sitä samaa toivon kaikille muillekin! Kiitoksia, palaan rauhalliseen Uuden Vuoden viettooni kutimen ääreen:)...